Vielä yks, ehkä toinenki, siihen tottuu ku tarpeeks kokeilee.

Kuulin radiossa erään biisin ja kuuntelin sanat tarkkaan. Kun kappale loppui huomasi, että itken. Pyyhin kyyneleet ja jään miettimään. Elämää.
Tajusin, että en saa tehdä itselleni mitään, mikä ei ole vain oikein.
Minulla on oikeus elämään ja sen on tarkoitettu minulle. Olen tällainen ja minulla on menneisyyteni, onnistun vielä pääsemään siitä yli.

Kusin kaiken.
Eilen.

Sorruin taas siihen. Minut imettiin sisään kuin jonnekin helvetin mutaan.
Enkä päässyt pois, en pääse enää.
Ei ole todellakaan enää miksi elää.
Kaikki on ohi!

Kaidat ja pienet polut ovat takana, olen eksyksissä tiheässä ja pimeässä metsässä.
Eikä kukaan ole aikeissa tulla auttamaan.

Olen yksin.
Menetin viimeisenkin...

-------

Tarviiko joku täällä 2 päivän lippua Kuopio RockCockiin?
Minulla varmaankin olisi ylimääränen, kun en taida päästäkään sinne.